Heippa ihanat! Tässä tulisi nyt uudestaan niitä lupaamiani kuvia, mitkä eivät jostain syystä siinä yhdessä tekemässäni postauksessa näkyneet. Tämä oli se meidän kiva pieni bungalow, missä oli meidän lisäksi välillä muitakin ”asukkaita” 😀 Loput Octopus tekstistä voit lukea täältä.
Meillä oli oikein miellyttävä ulkoilmasuihku. Tosin ilta-aikaan itikat hieman häiritsivät ihania suihkutteluhetkiä 😉
Joka päivä tuoreet kukat kaikkialla mihin vain keksivätkin niitä laittaa 🙂
Kävin heti toisena päivänä niskahartiahieronnassa, käsihieronnassa sekä jalkahieronnassa. Loppuajan olin sitten ihan omillani keräilemässä rusketusta. Aurinkolomilla hieronnat on mielestäni toteutettava heti, eikä vasta sitten kun on jo vaivalla hankittu väri pinnassa 😉 jos siis hierontaa suunnittelee ottavansa 🙂
Auringonlaskut olivat huikeita! Kuvia ei ole muokattu, tosin kuin eräs ystäväni arveli.
Vuokrasimme yhtenä päivänä kanootit. Iso aalto kaatoi minut ja naarmutin itseäni useasta kohtaa koralliriuttaan. Sillä samalla hetkellä tunsin kuinka ihana kihlasormukseni tippui mereen. Mieheni huusi riutan toiselta puolelta, että ”unohda sormus ja pelasta itses”! Hieman oli kiperä tilanne, ettei käynyt tosi pahasti. Korallit olivat laskuveden aikaan melko pinnassa ja todella teräviä, joten ihme ettei käynyt pahemmin. Kyllä onkin olleet haavat sekä naarmut kipeitä ja helposti kuulemma tulehtuvat. Rantaan päästessäni olin tyytyväinen, ettei sattunut pahemmin, mutta tottakai olin aivan maani myynyt sormukseni kadottamisesta. Huomasin, että olin tiputtanut myös omat snorklausvälineeni. Kaikille veteen meneville snorklaajille ohimennen sanoin, että pitäisivät silmät auki kalojen lisäksi myös jos sattuisivat löytämään sormukseni. En todellakaan uskonut, että sitä voisi löytyä, mutta ajattelin, että just in case. Jokseenkin tällainen ”aarteenetsintä” kuulosti monesta hyvinkin hauskalta. 4 tuntia myöhemmin englantilaismies ui pikavauhtia rantaan ja näyttää minulle sormeaan, missä komeilee sormukseni! Juoksin heti halaamaan ja aloin siinä samassa myös itkeä onnesta kun tunnearvo korulla oli niin suuri 😀 Miten onkaan mahdollista, että sormus löytyi! Aivan käsittämötön juttu, koska koralleissa on niin paljon erilaisia piiloja ja koloja. Mielestäni epätodennäköisempää kuin neula heinäsuovassa. En ollut edes täysin varma, että mihin kohtaan sen tiputin. Uskomaton tuuri! Oli kyllä selvästi tarkoitus, että sormukseni löytyy <3 Illan tarjoilin tälle englantilaismiehelle sitten juomia baarissa 😉 Am I lucky or what!? 😀
Nyt kotona ollessanikin parantelen edelleen korallihaavojani… kylläpä onkin sitkeitä ja kutiaa vieläkin. Ei kuitenkaan mikään haavoista onneksi tulehtunut.
Lisää kuvaa ja tarinaa tulossa seuraavista saarikohteista… Onko kukaan Teistä lukijoista muuten suunnitellut matkaa Fijille? 🙂
Suvi