Tänään on ollut varsin epäonninen päivä. Päivällä koira oksensi kahdesti olohuoneen paperinarumatolle ja orkidea-ostosreissuni Prismaan veti vesiperän, kun kaikki valkoiset orkideat olivat loppuneet. Onneksi Prismasta löytyi kuitenkin oikeaa valkoisen sävyä olevia antiikkikynttilöitä sekä 50x70cm kokoinen valkoinen kehys Ylva Skarpin printilleni. 🙂
Valkoiset kynttilät valkoisessa kynttiläjalassa
Halusin Curiosity-printin valkoisiin kehyksiin mustan sijasta ja aikasemmista höpötyksistäni huolimatta ostin By Lassenin Kubuksenkin valkoisena, enkä mustana. Kubuksen tilasin Finnish Design Shopista keskiviikkona ja perjantaina posti toi sen jo kotiin asti. Kubuksella minun piti juhlistaa lokakuun alkamista, mutta toimitus olikin niin nopsa että ehdin saamaan Kubuksen kotio jo nyt syyskuun puolella. 🙂
Valkoisen Kubuksen värisävystä mainittakoon, että se on hieman kermaan vivahtava taitetun valkoinen. Kynttilöiden kanssa oli pieni ongelma, kun valmiiksi Tigeristä ostamani kynttilät olivat vitivalkoisia ja ne eivät sopineet yhtään toisilleen. Rainbown antiikkikynttilät, joita myydään 10kpl pakkauksessa, ovat onneksi täydellisen sävyiset Kubukseen.
Kun pienetkin asiat ärsyttävät…
Olohuoneen iso Linda-paperinarumatto odottaa maanantaita ja pesulaan viemistä eteisessä. Koiran oksut olivat niin vahvaa mönjää, etten onnistunut saamaan mattoa puhtaaksi omin voimin. Toivottavasti matto puhdistuu pesulassa ja saan sen puhtoisena takaisin lattialle vielä ensi viikon aikana.
Nappasin makuuhuoneesta ison Pappelinan pois ja laitoin sen väliaikaisesti olohuoneeseen, jotta koiran kävely ei kuulu niin ärsyttävästi parketilla. Nyt kun totuin jo melko hiljaiseen menoon mattojen suuren ja ääntä vaimentavan määrän vuoksi, en tykkää yhtään kuunnella koiran tassujen ja kynsien aiheuttamaa kipetikopeti-ääntä. Tänään on ollut ärrimurri-päivä muutenkin ja pikkuasiat onnistuvat ärsyttämään suunnattoman paljon. 😀
Huulipunat seinällä – Tavallinen päivä lapsiperheessä
Kaiken muun pienen riesan lisäksi tyttö oli kähveltänyt ainokaisen siskolta saamani ripsivärin (oma mokani oli, että unohdin sen ruokapöydälle) ja harjoitteli sillä Ylva Skarpin tyylisen printin tekemistä kylpyhuoneen seinään. Onni oli tosiaankin tässä onnettomuudessa mukana, koska kylpyhuoneen seinästä ripsari lähti kohtuullisen helposti irti.
Jos kyse olisi ollut esim struktuurimaalilla maalatusta seinästäni keittiössä, olisin varmasti pillahtanut itkuun ja parkunut pari tuntia putkeen, samalla miettien millainen homma on seinän korjaaminen. 😀 Nyt sain todellisen opetuksen siitä, että meikit on pidettävä lapsen ulottumattomissa, eli ruokapöytää korkeammalla.
Meillä neiti meni jo untenmaille ja itse meinaan illan ottaa lunkisti leffaa katsellen. Iltapalana on ylihyper-herkullista lempparikanasalaattiani, jolla hemmottelen itseäni viikonlopun kunniaksi. Namskis. 🙂
Rentoa lauantai-iltaa kaikille!
Comments are closed.